Joku nauttii rauhallisesta ateriasta suojan alla heinäsirkkojen soitto taustamusiikkina ja toinen paikasta jossa elämä kuohuu ja iloiset kokit ja tarjoilijat ovat osana varmistamassa että pääset kokemaan aidon tunnelman nauttiessasi espanjalaisesta ateriasta.
Epanjalaiset syövät ensimmäisen aterian vasta yhdeltätoista aamupäivällä, siitä tulee sanonta ”dar la once”.
Espanjassa on tavallista kiihottaa ruokahalua ennen lounasta, monet espanjalaiset uskovat, että juuri lounas on arkipäivän kohokohta kulinaarisesta näkökulmasta katsoen. Täällä ei yleensä juoda ilman, että syötäisiin ja lounasviiniä seuraa ”tapas”, äyriäisiä, latva-artisokkaa, oliiveja tai pienet annokset espanjalaista arkiruokaa. Pieni aperitiivi on rituaali joka kuuluu tapasaterioihin ja tapahtuu päivittäin joka ruokapaikassa ja mielellään kovaäänisen, suuren seurueen kera. Perinteen mukaan pitää syödä kolme ruokalajia sekä jälkiruoka ja on aivan normaalia yhdistää kalaa ja lihaa pääruokien kesken. Ja viini....? – el tinto, tietysti.
Andalucia on paistetun ruuan alue.
Oliivipuu oli lahja Minervalta Andalucialle, jonka öljy pienien hopealle loistavien kalojen kera on ihanassa sopusoinnussa. Sama öljy muuntaa Gazpachon aivan tavallisesta kasviskeitosta sinfoniaksi.
La Meseta on grillattujen ruokien alue.
Ruoka on täällä voimakkaan makuista, täällä tarjotaan jokirapuja, jotka sytyttävät veren tuleen ja kirjolohta monen värisenä ja makuisena. Porsaasta tehdään meheviä herkkuja ja lukemattomia Cocido-muunnelmia (patoja), joista Madridin Cocido Madrileño ottaa selkävoiton. Näihin ruokiin kuuluvat maalaisviinit.
Kastikkeiden alueita on kaksi,
Galicialainen ja
Baskilainen. Maittava baskilainen ruoka on parasta mahdollista laadultaan tulee se sitten merestä tai laaksoista, se ei ole pelkästään herkullista vaan myös hyväksi ruumiille ja sielulle . Valkoviinit ovat tällä seudulla oman laatuisiaan ja vahvoja, Xacoli baskin kielellä.
Espanjasta löytyy myös vihanneksia ja hedelmiä sekä erikoisuuksia kuten: mansikoita parsan kera, Aranjurezista, persikoita Aragonasta, paprikoita ja tomaatteja Murciasta ja Riojasta sekä melooneja Villaconejoksesta.
Pohjoisrannikollla on poikkeuksellisen herkullisia kalaruokia tarjottavanaan kuten esimerkiksi Besugo a la Donostiarra (kummeliturska baskilaisella tavalla). Sinisimpukoita persiljan kanssa syödään tapas annoksena ja myös päivälliseksi. Changurro tai jättiravut ovat herkkuja ja mustekalaa tarjotaan omassa musteessaan, ei välttämättä kuulosta ruokahalua kiihottavalta, mutta on maukasta ja on hyvin suosittua. Paistetut sardiinit, pienoisankeriat ja turska kuuluvat moniin aterioihin.
Espanjalainen munakas, joka on tehty perunoista, (tortilla española) kera hyppysellisen suolaa on koko ateria ja se on maukas ja helppo tehdä.
Tortilla con cebolla on sama perunamunakas, mutta siihen lisätään myös sipulia ja se maistuu satumaiselle.
Egg a la Flamenca on Sevillasta, se tehdään posliinivatiin: kanamunat pidetään kokonaisina, muut ainekset ovat tomaatti, sipuli ja kinkkuhakkelus, jotka paistetaan öljyssä. Ruoka koristellaan parsan nipukoilla, herneillä, ohuilla makkaran siivuilla ja siivutetulla punaisella paprikalla.
Calamares a la Romana pitää mainita, ne ovat pieniá mustekaloja, jonka lonkerot siivutetaan ohuiksi, panerataan ja paistetaan öljyssä. Näitä voi tilata myö tapas annoksena.
Juomat
Café Bom Bon on makea kahvi joka tarjotaan maidon kera pienissä laseissa. Jos haluaa vahvemman version niin pitää tilata
Bel Monte joka on kuin Bom Bon mutta siihen lisätään konjakkia.
Carachillo on tyypillinen juoma espanjalaisille, se nautitaan päivällisen jälkeen. Se on kahvi konjakin kera, johon lisätään 3 kahvipapua ja appelsiinin viipale.
Tinto de Verano – ”Kesäviini” – on punaviini, johon on sekoitettu ”Casera” (espanjalainen limetin makuinen kivennäisvesi), jäätä ja sitruunaa. Virkistävä kesäjuoma ja yksinkertaisempi versio Sangriasta.
Sangria on kuuluisa kesäjuoma punaviinistä, konjakista ja soodasta, siihen lisätään hedelmiä kuten appelsiineja ja omenoita.